12.12.2012

Sykedatasta informaatiota

Ajattelin tällä kertaa kertoa miten sykemittarin data menee aika monien käsittelyvaiheiden läpi kun harjoitukseni on päättynyt. Kun ottaa huomioon että päivätöikseen ukkeli on tekemisissä tietointegraatioiden ja niiden automatisoinnin kanssa, niin tämä puoli onkin sitten enempi käsityötä.

1. Data mittarista kannettavaan
Tämä vaihe menee useimmiten automaattisesti jos sekä kannettava että sykemittari ovat päällä. Joskus on ollut hankaluuksia noiden kahden välisessä kommunikoinnissa, mutta nykyisin GarminConnectissa on helposti saatavilla nappula josta voi painaa jos automaatio pettää.

2. Perusdatan muokkaus GarminConnectissa
Annan harjoitukselle nimen ja luokituksen.




3. Perusdata GarminConnectista treenit.netiin
GarminConnect näyttää hienosti seuraavat tiedot, jotka kopsaan käsin treenit.netiin
- aika (myös aika liikkeellä)
- matka
- keski- ja maksimisyke
- vauhti
- keski- ja maksimikadenssi, jos kyse on pyöräilystä
Joskus jos oikein intoudun, niin saatan katsoa kilometrikohtaisen suurimman keskisykkeen ja merkitä sen treenit.netiin. Samalla katson yleensä vastaavan vauhdin ja kadenssinkin. Joissain harjoituksissa merkkaan kierroskohtaisiakin tietoja, mutta harvemmin; lähinnä silloin kun on jostain testin tapaisesta ollut kyse,






4. Perusdatan muokkaus treenit.netissä
Valmentajan käskystä annan harjoitukselle kouluarvosanan.

5. Perusdata GarminConnectista SportTracksiin
Jos olen ollut ulkosalla harjoittelemassa niin otan datan ulos GPX-muodossa, mutta jos olen ollut sisätiloissa harjoittelemassa, niin sitten TCX muodossa.



6. Perusdatan muokkaus SportTracksissä
6.1 Data Import
Importilla tuon GarminConnectin tuottamat tiedostot SportTracksiin. Import-vaiheessa valitsen millä välineellä olen harjoituksen suorittanut (pystyy seuraamaan kengille kertyneitä kilometrejä) ja jos kyse on TXC-muotisesta tiedostosta, niin joudun uudestaan nimeämään sen sekä luokittelemaan harjoituksen.



6.2 Datan käsin syöttö SportTracksiin
Joskus käy niin että sykemittari ei ole harjoituksessa mukana tai siitä on akku loppu jolloin täytyy tuottaa dataa hihasta ravistamalla aivan manuaalisesti. Luon uuden harjoituksen ja täytän seuraavat tiedot
- aika
- matka (ei tietty kuntosalitreeneistä)
- nimi
- väline
- luokittelu
Käsin tuoduilla harjoituksilla täytyy sitten tehdä kikka; käytän TrainingLoad-pluginia, jolloin ohjelma laskee Custom Data Fields lehdykälle kentän TRIMP arvoksi 0. Menen takaisin harjoitukseen ja merkkaan tuohon kenttään arvioimani luvun, jota siis ei tällä kertaa voi laskea sykkeistä. Jos tekee tuon väärin päin eli ennen TrainingLoad-pluginin käyttöä merkkaa sinne arvion, niin sitten kun tuota pluginia käyttää tosi mielessä seuraavan kerran niin luku vaihtuu nollaksi. Kun tekee mainitsemassani järjestyksessä ei tietääkseni luvut enää ekan kerran jälkeen muutu.



7. Jalostettu data SportTracksistä treenit.netiin
SportTracksin TrainingLoad-pluginista katson harjoituksn TRIMPin ja merkkaan sen treenit.netiin. Maanantaisin katson SportTrackistä CTLn, ATL07n ja ATL14n ja merkitsen nekin sitten treenit.netiin.

treenit.netiin olen tehnyt juoksuun ja pyöräilyyn myös VK kategoriat ja SportTracksistä katson sitten kaikki harjoituksen osat, jotka menevät aerokynnyksen yläpuolelle ja merkkaan ne VK-kategoriaan, jotta saan sitten treenit.netin tilastoista tuonkin jakauman ulos.






Summa summarum: aika paljon saa treenin jälkeen viettää aikaa koneen ääressä, mutta kannattaakohan se? Ainakin se on mielenkiintoista, joskin tässä suhteessa saatan olla hiukan poikkeuksellinen tyyppi.

2 kommenttia:

  1. Ompa sulla energiaa tohon datankäsittelyyn. Tietysti hyvä, kun on mahdollisimman paljon dataa treenit.netissä. Silloin on mahdollista tehdä vertailuita ja seurata kehitystä. Mulla on käytössä paljon yksinkeraisempi proseduuri, mutta toisaalta ei ole noin kattavaa tietoakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän toi datan käsittely mulla on verissä, myönnettäköön. Vaan ei sitä välttämättä ihan hirveesti ole hyötyä, mutta kivaa se on - siis mun mielestä.

      Poista