T10ssä vedttiin Pyynikkiä ensin fillarilla ylös ja alas ja sitten sama juosten. Keli oli hiukan kostea ja tulin todellakin siihen tulokseen, että on se hyvä että näin pelokas fillarilla laskija on lähdössä Kalmariin eikä mihinkään vuoristoon täyttä matkaa kisaamaan.
Tuon jälkeen rupesikin sitten niskassa ja hartiassa kirraamaan, niin että parin päivän ihmettelyn jälkeen menin lääkärille ja fysioterapeutille. Ensimmäinen oli sitä mieltä että kyse on lihasjumista ja siihen puree tulehduskipulääkkeet ja rentouttavat, jälkimmäinen oli sitä mieltä että kyse on fasettilukosta T3 ja T4 nikamien tietämillä hartiassa tai niskassa ja että siihen auttaa paikalleen rusautus. Pari kertaa sitä yritettiin vääntää, mutta kun ei onnistunut niin otetaan tällä viikolla uusi yritys. Rentouttavista on itselläni sikäli huonoja kokemuksia vuosien takaa, että ne tekevät ukosta tavattoman väsyneen vaikka sen nappaisikin illalla, joten ei oikein huvittaisi niitä ruveta popsimaan. Sikäli kyseessä on ihan prolevaiva, kun ei se pahemmin ole harrastusta haittanuut, mutta töitä kylläkin. Uinti ja juoksu tuntuu tekevän ihan hyvää sille, mutta pyöräilyä ei fyssarikaan suositellut ja se mulla jäikin hiukan vähemmällä menneellä viikolla.
Kävin Vierumäellä testeissäkin. Ensiksi fillarilla niin että maitohapot mitattiin kolmen minuutin ja 25 watin välein, sitten valojäniksen perässä vauhtia kiihdyttäen, mutta siinä ei mitattukaan kuin loppuhapot, joka oli lievä pettymys (siis se että ei mitattu). Verrattuna viime marraskuiseen testiin sykkeet olivat pyöräilyssä aavistuksen korkeammat ja laktaatit aavistuksen matalammat. Oleellisin luku lienee 200 watin kohdalla, jossa syke oli nyt 133 (135) ja laktaatti 1.8 (2.1). Kynnysarvot olivat kutakuinkin samat, joten lievä pettymys oli tämän testin tulos kun mitään selkeää hyppyä eteenpäin ei ollut tapahtunut. Toisaalta testiuolosuhteethan eivät olleet aivan samanlaiset kuin viimeksi, joten ehkä sekin jotain selitää. Valojäniksen perässä pysyin 3:45 vauhtiin kun sitä vauhtia lisäiltiin pikkaisen joka kierroksella. Sen perusteella anaerobinen kynnykseni olisi sama kuin marraskuussa, mutta aerobinen kynnys olisikin pudonnut 150stä 140een ja tämä tuntuu hiukan dramaattiselta käänteeltä väärään suuntaan. Toisaalta tuon testin ennuste perustuu nimenomaan loppusykkeeseen joten sikäli tuo testi oli vähän turha, kun ei ne sykkeet mulla mitenkään nousseet ylös kun olli se fillari alla.
Testeistä olenkin nyt muodostanut vankan mielipiteen: niissä pitäisi käydä pikemminkin kerran kuukaudessa kuin kerran vuodessa, niissä pitää mitata laktaatit tehojen noston yhteydessä ja muutenkin olosuhteet on vakioitava mahdollisimman pitkälle. Valitettavasti testien hinnat ovat niin kovat, että ei niihin ainakaan meikäläisellä ole liian usein varaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti