28.4.2014

15 viikkoa (110 aamua) Kalmarin Ironmaniin

14 tuntinen lepoviikko kuullostaa vitsiltä, mutta kun maanantai oli pääsiäisen pyhä ja siihen osui tuo miltei kuuden tunnin lenkki, niin oikeasti tunnit olivat tällä viikolla pikemminkin 8, sillä lepoa tuli ihan mukavasti. Pidin 2 lepopäivää ja tekopäivätkin tulo otettua ihan iisisti.

Kuva: Santeri Leeve

Pyynikkijuoksu olikin tämän kevään ensimmäinen kerta kun rinnassa oli numerolappu. Edellisestä Pyhäjärvijuoksusta otin opikseni ja tiesin keidenkä peesissä kannattaa matkaan lähteä. Vauhdin jako olikin todella onnistunut ja juoksu tuntui voimalliselta koko matkan. Kuuden kilometrin kohdalla tuntui siltä että toinen peesattavista on ohitettava ja sen teinkin. Ratinassa kun kierrettiin stadionia, yksi kaveri meni minusta ohi ja se laukaisi minussa jonkin alkukantaisen metsästäjän vietin, sillä siitä lähti sellainen loppukiri että en vieläkään ymmärrä miten se oli mahdollista. Sain viimeisillä sadoilla metreillä revittyä itsestäni hurjasti vauhtia irti ja sikälikin se oli merkityksellistä että hoidin sillä ikäsarjassani itseni kaksi pykälää korkeammalle. Keli oli aivan loistava ja järjestelyt todella rokkasivat. Tällä kertaa voitin kokoomuslaisen ministerinkin, kun yleensä näissä kisoissa sijoitukset on ollut toisin päin. Totuudenhan ei pitäisi antaa vesittää hyvää juttua, mutta voitettu ministeri oli tällä kertaa Virkkunen eikä Stubb. Teräsmieslegenda Pauli Kiuru voitti mua vain minuutilla, joten meikä alkaa olemaan leveleillä.





















Pyynikkijuoksun illalla tein puolentoista tunnin pyörälenkin ja kyllä tuo kova rutistus näkyi siinä että sykkeet pysyivät hyvin kurissa.











































22.4.2014

Huikea pääsiäisharjoitusleiri

Ohjelmassa oli torstaina T10 ja sitten jokaisena pääsiäisen ajan päivänä harjoitus tai pari. Viitenä päivänä (käytännössä 96 tunnin eli neljän vuorkauden aikana) tuli treenattua 17.5 tuntia, joka on ihan uskomaton määrä. Intensiteettikin oli paikoin aika kova eli ei todellakaan väännetty pelkkää PKta (vauhtikestävyyttä 30%), vaan välillä meikä sai painaa sata lasissa, jotta pysyi parempien kyydissä. Saattoi mennä turhankin lujaa, mutta tuntuisi siltä että ei tullut vammoja eikä ylenpalttista väsymystäkään. CTL pomppasi pääsiäisenä 85:stä 99ään, joten nyt täytyis yrittää pitää se 90 yläpuolella ja kovilla viikoilla pikkuhiljaa nostaa.


Sasin mäki tuli poljettu aikaan 10:38 kun matkaa kertyi 4.3 kilsaa. Ohessa mun tarkempi data ja jos sitä haluaa verrata ikäryhmäni maailman kärkeen, niin tästä löytyy sellaisen veijarin dataa.


Tonnin märkäpukutesti meni aikaan 16:44, joka on ennätys ja sikälikin merkityksellinen että uin sen käytännössä yksin. Uinti ei tuntunut hyvältä missään vaiheessa vaan tuntui sellaiselta liukumattomalta puserrukselta, joten kun kuulin loppuajan niin olin todella hämmästynyt, mutta erittäin tyytyväinen.

T10n lisäksi tuossa uudessa kuvassa on pääsiäisen päivät mukana

Ensimmäistä kertaa eläissäni pyöräilin yli 140 kilometriä ja mentiin sitten kerralla koko Ironman matka eli 180 kilsaa. Alkumatkasta vielä osallistuin vetohommiin, mutta loppumatkasta ylämäet rupesivat nostamaan sykettä, jo niin korkealla että jätin työnteon kyvykkäimmille. Ikävintä oli todistaa puolimatkassa tapon yritystä, kun autoilija päätti ryhtyä poliisiksi ja kouluttaa meitä pyöräilijöitä sulkemalla väylän. Onneksi vauhti oli hiljainen ja mitä ilmeisemmin selvittiin vain aineellisin vaurioin, mutta silti ihmetyttää kuinka ihminen voi vihata pyöräilijöitä niin paljon että on valmis peltikuorien suojasta kaatamaan heitä. Ei mekään ihan viattomia toki oltu kun mentiin päin punaisia, mutta oikeuttaako lain rikkomisen havaitseminen tapon yritykseen?

Pyhäjärvenkin juoksin ensimmäistä kertaa täyspitkänä versiona, kun ekan kerran saattui kriittisissä kohdissa seuraakin, jotka opastivat minut oikealle reitille, joskin yllättävän kovalla vauhdilla. Sain samalla reissulla myös hyvän opetuksen hitaasti kiiruhtamisen eduista kun en malttanut mennä PK1 vauhdilla neljää kilsaa pidempään, vaan päätin nostaa vauhdin jo siinä kohtaa lähemmäs AeKia. Kaverit kuittasivat reilun 10 kilsan kuluttua ohitse eikä siinä kohtaa ollut mahkuja liittyä joukkoon AeK sykkeillä, joten odottelin 20 kilsan huoltoa jossa sai nostaa vauhtia. Vauhti olikin hetken melko hurjaa, mutta ei sitä ihan perille jaksanut. Kuitenkin koko reissu alle 2:25, joten erittäin tyytyväinen voin olla tuohonkin rutistukseen.


Sellainenkin harjoitus tuli tehtyä kuin 100 kilsan palauttava lenkki. Peesailin valmentajaa ja toista Kalmariin lähtijää (alkumatkasta oli kolmaskin Kalmariin lähtijä hetken somistamassa ja vahvistamassa ryhmää). Sykkeet pysyivät hyvin aerobisella kynnyksellä tai sen alapuolella. Vaan enpä olisi vielä viime kesänä uskonut tekeväni satkun lenkin palauttavana, mutta niinpähän vaan nyt tein.


Tällä viikolle keskityn lepäämällä kuuntelemaan kun kunto nousee kohisten kuin Langinkoski.


16.4.2014

Joroisten puolimatka Kalmarin täysimatkan ennustajana

Tarkoitukseni on tänä kesänä kisata sekä Joroisilla että Kalmarissa. Siitä tämän analyysin ajatus sitten eräällä PK-lenkillä lähti syntymään. Eli mitenköhän viime kesänä noissa molemmissa kisoissa kirmanneilla urheilijolla ajat kehittyivät Joroisilta Kalmariin ja voiskohan sitä käyttää tämän kesän Kalmarin aikojen ennustamiseen? Tottahan toki; kaivetaan hiukan dataa netistä, roiskastaan ne Execliin, viis veisataan jakauma- tai mistään muistakan oletuksista ja siinähän meillä on kerroin


2.23

Karkeasti yleistäen uskaltaisin väittää että kun kerrot 2013 Joroisten loppuaikasi tuolla maagisella kertoimella, niin siinä pitäisi sitten olla sun Kalmarin loppuaika. Virhemarginaaliksi voisi lonkalta heittää vartti sinne tai tänne.

Eihän tämä ihan tieteellinen tutkimus ole, mutta hiukan taustoja, jos joku olisi innokas spekuloimaan ja antamaan hiukan kritiikkiä. Kalmariin oli siis viime vuonna ilmoittautunut 82 suomalaista, jotka nappasin tämän selvityksen perusjoukoksi. Heistä 51 osallistui myöskin Joroisille, joten sinäänsä joukkio on tilastollisesti ihan riittävän mittava. Päätin tiputtaa ainoan ammattilaisen eli Jarmo Hastin vertailusta pois vaikka tiedostankin että osa ikäryhmäläisistäkin tekee hommaa aika ammattimaisesti.

Näin ollen jäljelle jäi populaatio joka suoriutui Joroisista 4:19 - 6:12 ajassa ja Kalmarista 9:38 - 13:45. Tosin seitsemän kilpailijaa näistä keskeytti Kalmarissa, mutta heidän ajat ovat mukana suoritetuilta osin. Yhdelle kilpailijalle järjestäjä ei ollut saanut järjellistä uintiaikaa ja häneltä analyysissä mukana ovat pyöräily, juoksu sekä kokonaisaika.

Tässä analyysissähän voi mennä aina vaan tarkemmalle tasolle monessakin suhteessa (miehet vs naiset, ikäryhmät, lajeittain, käyttää hienoja tilastollisia menetelmiä kuten regressioanalyysiä, ...), mutta kun havaintojen määrä alkaa vähetä, niin yleistettävyyskin kärsii ja lisäksi analyysiin käytetty aika pitää olla jossain tolkussa.

Lajikohtaiset kertoimet olivat seuraavat:


Mielenkiintoista tuossa on se että Kalmarissa ei näyttäisi tapahtuneen väsymistä uintiosuudella kun keskimääräinen kerroin on tasan 2. Vai olisiko tuossa selittävänä tekijänä Joroisen hankala uintikeli, joka mitä ilmeisemmin pudotti uintiaikoja keskimäärin kolmella minuutilla? Juoksussa rupeaa jo varmaankin väsymyskin painaman ja sikäli kerroin nousee korkeammaksi.

Jos suorituskyvyssäni ei tänä kesänä tapahdu parannusta viime kesään niin ennustan että suoriudun Kalmarista ajassa 11:45. Tähän asti salaisissa haaveissani olen ajatellut 11:30 alitusta, mutta siihen vaadittaisiin tänä kesänä Joroisilla 5:10 alitus jos on vastaavat kelit kuin viime vuonna, joten tästähän tuli kesän aikatavoitteet sitten selviksi. Tuo tarkoittaa siis sitä että ajasta on nipistettävä 7 minuuttia pois, joka toivottavasti irtoaa enimmäkseen uinnista ja hiukan juoksusta. Ja loput hoitaa virhemarginaali, euforia sekä takuu varma ruotsalainen reitinvarsikannustus.


Kalmarissa mulla tulee olemaan samanlainen tavoiteasetanta kuin oli aikanaan ensimmäisellä maratonilla Tukholmassa. Ykköskohta on minimitavoite ja loput sitten itsensä ylittämistä.
1. Maalin on päästävä ennen kuin reitti suljetaan
2. Olisi siistiä päästä maaliin juosten
3. Jos aika on alle 11:30, niin olen äärettömän tyytyväinen

14.4.2014

17 viikkoa (124 aamua) Kalmarin Ironmaniin

Legendaarinen T10 alkoi menneellä viikolla, mutta ei ainakaan vielä ollut niin ryydyttävä kuin pahimmissa skenaarioissa olen pelännyt. Tarkoitus on tehdä kymmenenä torstaina laadukas yhdistelmäharjoitus hyvässä seurassa. Tällä kertaa ohjelmassa oli mm. vieläkin legendaarisemmat Pispalan portaat, joissa oli varsin keväinen kuhina menossa. Erityisesti ilahdutti nuorten kapuajien suuri määrä tällä kertaa. Kun tuo T10n mahdollinen suuri kuormitus on hiukan huolestuttanut, niin päätinpä sitten ruveta sitä mittaamaan. Ja kun nyt mitä ilmeisemmin blogillani on jokunen uusi lukija, niin käyttämistäni termeistä löytyy tarkempaa selvitystä mun blogeista marraskuulta 2012; esim TRIMP. Oheiseen graafiin olen päättänyt ottaa sykejakauman kertomaan kuinka paljon oltiin vauhtikestävyysalueella sekä sen ylä- että alapuolella. Toisena elementtinä siinä on TRIMP tuntia kohden eli näkee kuinka rankkaa tekeminen oli. Kolmantena elementtinä olisi voinut ottaa ajallisen keston, mutta päätin tehdä siitä suhteutun mittarin, niin sopii samalle akselille tuon ensimmäisen mittarin kanssa. Mittari on siis aika prosentteina pisimmästä T10:stä. Ja kun ekalla kerralla ei ole vertailupohjaa niin otin Cooperin testin ja Pyhäjärvijuoksun ikään kuin referensseiksi.


Uinnissa tulin kokeilleeksi itsekseni liukua eli tein uintiharjoituksen jossa menin erilaisilla apuvälinekombinaatioilla 25 metrin allasta päästä päähän mahdollisimman harvoilla vedoilla. Vauhti oli ykköstä ja huilit reiluja eli vahvasti mukavuusalueella. Muutaman kerran kokeilin vähän kovempaa, mutta heti kun lisään vauhtia, vetojen määrä kasvaa ihan älyttömästi eli mitä ilmeisemmin jalat rupeavat tuolloin lyhentämään liukua. Mitenköhän tuon saisi kesäksi parempaan hanttiin? Ohessa vetojen määrät eri kombinaatioilla:
25m lättpull 14-16 vetoa
25m pull 16-17 vetoa
25m lätt 17-18 vetoa
25 ui 19-20 vetoa


Venyttely ja lihaskuntoharjoitteet tuntuivat todella ikäviltä ja niitä tuli välteltyä huolella. Monesti työpäivän aikana ajattelin että nyt voisi venytellä, mutta ei vaan huvita vaan painanpa duunia. Verukkeitakin löytyy helposti: tuli just syötyä, koira voi herätä, ... Tämähän mitä ilmeisemmin tarkoittaa sitä että vähään aikaan ei ole ollut mitään erityistä vammaa tai kremppaa, jolloin motivaatio lihashuoltoon putoaa kuin lehmän häntä.


Tunteja kertyi mukavasti ja ennen kaikkea noudatin ohjelmaa paremmin kuin kertaakaan tänä talvena eli puoltatuntia lukuunottamatta täydellisesti. Pispalan portaissa alhaalta ylös meni aikaa 2:27 - 2:32. Märkäpuvussa uinitvauhdit olivat 50 metrillä ykkösellä 48-50s, kakkosella 46-48s ja kolmosella 42-44s. Pitkä pyöräily tehtiin kahteen pekkaan samalla reitillä kuin viikko aikaisemmin; sää oli kalenterin mukaan hieno (empiria oli vähän kurjempi), seura erinomainen ja sykkeet alempana kuin viikkoa aiemmin.


7.4.2014

Suomalaisten tirahtlonammattilaisten pistetilanne 7.4.2014 / Finnish pro triathlonists' point situation

Tunnettu tosiasiahan on että lokakuussa Havaijille pääsee kisaamaan 50 eniten pisteitä kerännyttä triathlonistiammattilaista. Etelä-Afrikan kisoissa nähtiin toistaiseksi kovin suomalaissuoritus kun Darby Thomas sijoittui kuudenneksi. Valitettavasti pisteitä tuosta sijoituksesta kertyi vain 540 kun vastaavasta sijoituksesta viimevuotisessa Havaijin kisassa sai 4785 kappaletta.

Kuvittelisin että miesammattilaisten täytyy kerätä vähintään 4 000 pistettä päästäkseen 50 parhaan joukkoon ja sitä kautta Havaijille, joten kovasti on vielä kisattavaa.

Tässä suomalaiset tällä hetkellä (sijoitus, nimi, pisteet, (kisojen määrä)):
86. Darby Thomas 945 (2)
188. Teemu Lemmettylä 230 (1)
232. Panu Lieto 108 (2)
318. Jarmo Hast 25 (1)
411. Timo Grönlund 2 (2)

Timo Grönlund on käsittääkseni ollut viime aikoina loukkaantuneena ja Panu Liedon suhtautumisen vakavuuden asteesta ei minulla ole juuri nyt täyttä varmuutta.

Suomalaisia naisammattilaisa ei listalta tällä hetkellä löydy yhtään.

*****************************************************************

Known fact is that 50 male pro triathlonist will qualify to Kona in October 2014. So far best Finnish perfromance has been Darby Thomas's 6th place in South Africa. Unfortunately that produces only 540 points while same position in last year's Kona race produced 4785 points.

My assupmtion is that in order to qualify to Kona males have to gather at least 4000 points and that means there is still lot to race for Finns.

Current points and positions of Finns (position, name, points, (number of races)):
86. Darby Thomas 945 (2)
188. Teemu Lemmettylä 230 (1)
232. Panu Lieto 108 (2)
318. Jarmo Hast 25 (1)
411. Timo Grönlund 2 (2)

As far as I know Timo Grönlund has been injured and I am not sure how seriously Panu Lieto is aiming to Kona.

Finnish women haven't raced any points so far.

18 viikkoa (131 aamua) Kalmarin Ironmaniin

Viikonloppu oli todellista henkilökohtaista urheilujuhlaa; aivan mahtava meininki.


Lauantaina vedettiin kolmen Mark*n voimin lähes sadan kilsan pyöräily kolmeen ja puoleen tuntiin enimmäkseen vauhtikestävyyden alapuolella. Hyvin jaksoin tehdä oman osani vetohommista ja sykkeet olivat suunnitellut. Tuulista oli paikoin ja kun käännyttiin Otamuksen suunnalta Porin tielle hyvälle asfaltille ja tuulikin kun sattui silloin myötäiseksi, niin vauhdin hurma oli aivan mahtava; takana kaverit huutelivat JIPPIItä ja oli sellainen poikamainen todella innostunut meininki. Siisti lenkki, joten kiitos herroille seurasta ja hienosta reitin valinnasta.


Sunnuntaina juostiin Pyhäjärveä ympäri vähän pienemmällä revohkalla. Hoo lähti matkaan puolimaraton mielessä ja sovittiin että mennään mun sykkeiden ehdoilla. Se osoittautuikin varsin symbioottiseksi sopimukseksi, kun 15 kilsan jälkeen todettiin että Hoolla taitaa olla mahdollisuudet lyödä puolikkaan ennätyksensä. Ja enntäyshän siitä syntyikin, joten erittäin lämpimät onnittelut; oli ilo olla avuksi. Viimeiselle kilometrille Hoo sai takaa vielä sopivasti minua nopeamman kirittäjän ja näin ennätys oli valmis. Itselläni rupesi tuossa vaiheessa meno tuntumaan tahmealta vaikkakin vasta viimeiset neljä kilsaa se näkyi ajoissakin. Pyhäjärven ympärijuoksun ennätystäni onnistuin parantamaan yli kuusi minuuttia ja sykkeet pysyivät suunnitellusti AeK/VK1 paitsi mitä nyt lopun mäki tultiin anakynnyksellä, mutta löytyi siihenkin vielä paukkuja. Yhtään yli 7 minuutin kilsaa ei tullut lopun nousuihinkaan ja 24 kilsaan asti kaikki kilometrit olivat alle 5:30. Kokonaisaika oli 2:21:27 ja reitin datoineen voit halutessasi tarkistaa tästä, sillä se on hiukan lyhyempi, kuin mitä nopsemmat kaveri porukassani juoksevat.


Viiko meni tuntimäärällisesti yli budjetoidun kun innostuttiin polkemaan miltei sata kilometriä, mutta erinomainen viikko.  Viikon ATL oli 98 ja noin kovaa viikkoa en ole vetänytkään sitten viime kesän. CTLkin nousi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan yli 80, joten nyt tuntuu ja näyttää todella hyvältä.

Tulevalla viikolla vielä tunteja hiukan lisää, niin että 13 menee rikki ellei perjantaina tunnu siltä että musiikkiluokkien kevätkonsertti on pyöräilyä parempi vaihtoehto. Ja voi olla että tuntuukin kun alla on ensimmäinen T10 torstaina ja ohjelmassa vaihtoehtona lepo.