Pohjan tähän työhön kaappasin Ninnin energianurkkauksesta, kiitos vaan.
|
21.8.2014
Suomalaisten tulokset Kalmarin Ironmanissa 2014
Tästä pitäisi nyt löytyä kaikkien Kalmarin Ironmaniin armon vuonna 2014 osallistuneiden suomalaisten tulokset. Tusinan verran kymmenen tunnin alituksia eli noin joka seitsemäs maaliin tullut suomalainen pääsi tuon maagisen rajan alle. Konalle paikan lunasti ymmärtääkseni 4 henkilöä. 13 henkilö ei päässytkään lähtöviivalle ja yksi joutui jättämään leikin kesken.
Pohjan tähän työhön kaappasin Ninnin energianurkkauksesta, kiitos vaan.
Pohjan tähän työhön kaappasin Ninnin energianurkkauksesta, kiitos vaan.
19.8.2014
I am an IRONMAN, that's what I am (Kalmar 2014)
Lauantaina tuli urakoitua 11:39:38 ja näin ollen olen aika miehekkäästi suorittanut täyden matkan triathlonin. Kilpailun aikana en olisi pystynyt tekemään mitään paremmin, joten olen erittäin tyytyväinen saavutukseeni. 45-49 vuotaiden miesten joukossa sijoitukseni oli 105, kun maalin meitä huru-ukkoja tuli kaikkiaan 282; siihen kun laskee jokusen keskeyttäneen mukaan, niin voin todeta kuuluvani ikäluokassani tuossa kisassa parhaimpaan kolmannekseen. Kaikkiaan maaliin asti pääsi 1993 henkilöä, kun matkaan ymmärtääkseni lähti 2350 henkilöä, joten siinäkin suhteessa on syytä olla tyytyväinen kun sijoituskin oli 840.
Meillä oli aivan mahtava reissu kolmeen pekkaan. Ennen kisaa kaikki sujui kuin rasvattu eikä mitään kommelluksia sattunut. Fillarit saivat olla auton katolla laivalla, mökki osoittautui edullisuutensa lisäksi myöskin toimivaksi, reksiteröinnit ja kaikki vaan rokkasi. Kisaan sattui matkatovereille vatsavaivoja, jotka estivät heidän ennätystehtailun, mutta muutoin ei voisi enempää tällaiselta reissulta vaatia. Kalmaria voin kisana suositella todella lämpimästi ja jos jotakuta kiinnostaa niin voin tuosta majoituksestakin kertoa yksityisemmin lisää.
Maaliin tulo satapäisen yleisön kannustaessa viimeiset kaksi kilometriä puolen vuorokauden jotoksen päätteeksi on jotain aivan huikeaa. Kalmarissa oli aivan mahtava yleisö, todella toimivat järjestelyt ja erinomaiset kelit. Bra jobbat, niin kuin paikallisilla on tapana huudella, kun tosi hulluja pistetään järjestykseen.
Juoksussa etukäteistaktiikkani oli koittaa juosta huoltopisteeltä seuraavalle ja kävellä huoltopisteet, sillä urheilujuoma vaikuttaa tehokkaammin vatsasta kuin rinnuksien kautta - ainakin mulla. Urheilujuomaa, vettä, kolaa, red bullia, sipsejä, suolakurkkuja, urheilupatukkaa ja geeliä tuli jokaisella asemalla vedettyä; tai ei siis joka kerta kaikkea, mutta ainakin kolmea laatua kulloinkin vähän sen mukaan mitä teki mieli. Paitsi viimeisellä juoksun huoltopisteellä jätin tarjoilut väliin ja huutelin järjestäjille bra jobbat och tack. Sen verran piti taktiikasta poiketa että puolimatkan jälkeen kävelin välillä ylämäkiä ja kerran piti juoksunkin aikana kepillinen heittää.
Rullaava lähtö oli erinomainen asia, sillä minulla se rauhoitti lähdön niin että lähdin todella rennosti liikkeelle. Eikä tullut vedessäkään juuri mitään tavanomaista kummempaa kommellusta - lievää tönimistä kun reittisuunnitelmat välillä olivat keskenään ristiriidassa, mutta sehän kuuluu asiaan. Rullaava lähtö aiheutti sen että en tiennyt käyttämääni aikaa ennen kuin lähdin juoksun toiselle kierrokselle ja tätä asiaa pidän vain hyvänä. Toki pyöräilyssä mittari kertoi 10 kilsan väliajat ja niistä pystyi varsinkin alkumatkasta päättelemään että vauhti oli melkoista. Pitihän se myötätuuli jossain vaiheessa takaisinkin maksella, valitettavasti. Keskinopeus koko matkalle oli 31.6 km/h, kun se ekalla kympillä oli 35.2.
Pyöräilyssä noudatin valmentajan ohjetta; jos pyöräily tuntuu hyvältä, niin juoksussakin voi olla toivoa. Muutoin keskityin tankaamaan ja noudattamaan peesisääntöä. Ekalla juottoasemalla sain urheilujuomapullon hienosti, mutta patukat tulivat liian pian sen jälkeen, joten missasin sen sillä kertaa, mutta otin asiasta tietenkin opiksi. Jatkossa sain patukan puolikkaat hyvin matkaan, mutta niitä pinkkejä ällötyksiä en kyennyt kahta enempää syömään, mutta kun ei ehtinyt varmistamaan että saisi varmasti cookie makua, niin nappailin aika usein banskuakin matkaan varmuuden vuoksi. Niinpä kisan jälkeen jokunen pinkkiällötys puolikas meni taskusta roskiin. Uskoakseni join urheilujuomaa pyörän päällä 6 litraa ja sittemin ei kyseistä litkua ole juuri mieli tehnyt.
Kilpailun jälkeen olen ollut varsin hyvä voimainen - portaat eivät ole olleet hankalat, eikä tullut mitään nirhaumiakaan. Poskiontelotulehduksen onnistuin satama-altaasta mukaani kaappaamaan, mutta se nyt on mielestäni aika pientä verrattuna ekaan maratoniin, jonka jälkeen jouduin yöllä heräämään kun halusin kääntää kylkeä - en pystynyt nimittäin kääntämään jalkojani ilman käsiä.
Kun vajaa neljä vuotta sitten rupesin tätä lajia kokeilemaan, niin puolimatka tuntui kovalta haasteelta enkä tuolloin kuvitellutkaan pystyväni täyteen mittaan. Vaan tässä sitä ollaan ihan Ironmanina. Kuulin aikanaan Andy McCoylta ensimmäisenä lausahduksen: sun pitää varoo mitä sä haluut - sä voit jonain päivänä saada sen.
Pyörä data
T2 data
Juoksu data
Finisherpix.com
Meillä oli aivan mahtava reissu kolmeen pekkaan. Ennen kisaa kaikki sujui kuin rasvattu eikä mitään kommelluksia sattunut. Fillarit saivat olla auton katolla laivalla, mökki osoittautui edullisuutensa lisäksi myöskin toimivaksi, reksiteröinnit ja kaikki vaan rokkasi. Kisaan sattui matkatovereille vatsavaivoja, jotka estivät heidän ennätystehtailun, mutta muutoin ei voisi enempää tällaiselta reissulta vaatia. Kalmaria voin kisana suositella todella lämpimästi ja jos jotakuta kiinnostaa niin voin tuosta majoituksestakin kertoa yksityisemmin lisää.
Maaliin tulo satapäisen yleisön kannustaessa viimeiset kaksi kilometriä puolen vuorokauden jotoksen päätteeksi on jotain aivan huikeaa. Kalmarissa oli aivan mahtava yleisö, todella toimivat järjestelyt ja erinomaiset kelit. Bra jobbat, niin kuin paikallisilla on tapana huudella, kun tosi hulluja pistetään järjestykseen.
Juoksussa etukäteistaktiikkani oli koittaa juosta huoltopisteeltä seuraavalle ja kävellä huoltopisteet, sillä urheilujuoma vaikuttaa tehokkaammin vatsasta kuin rinnuksien kautta - ainakin mulla. Urheilujuomaa, vettä, kolaa, red bullia, sipsejä, suolakurkkuja, urheilupatukkaa ja geeliä tuli jokaisella asemalla vedettyä; tai ei siis joka kerta kaikkea, mutta ainakin kolmea laatua kulloinkin vähän sen mukaan mitä teki mieli. Paitsi viimeisellä juoksun huoltopisteellä jätin tarjoilut väliin ja huutelin järjestäjille bra jobbat och tack. Sen verran piti taktiikasta poiketa että puolimatkan jälkeen kävelin välillä ylämäkiä ja kerran piti juoksunkin aikana kepillinen heittää.
Rullaava lähtö oli erinomainen asia, sillä minulla se rauhoitti lähdön niin että lähdin todella rennosti liikkeelle. Eikä tullut vedessäkään juuri mitään tavanomaista kummempaa kommellusta - lievää tönimistä kun reittisuunnitelmat välillä olivat keskenään ristiriidassa, mutta sehän kuuluu asiaan. Rullaava lähtö aiheutti sen että en tiennyt käyttämääni aikaa ennen kuin lähdin juoksun toiselle kierrokselle ja tätä asiaa pidän vain hyvänä. Toki pyöräilyssä mittari kertoi 10 kilsan väliajat ja niistä pystyi varsinkin alkumatkasta päättelemään että vauhti oli melkoista. Pitihän se myötätuuli jossain vaiheessa takaisinkin maksella, valitettavasti. Keskinopeus koko matkalle oli 31.6 km/h, kun se ekalla kympillä oli 35.2.
Pyöräilyssä noudatin valmentajan ohjetta; jos pyöräily tuntuu hyvältä, niin juoksussakin voi olla toivoa. Muutoin keskityin tankaamaan ja noudattamaan peesisääntöä. Ekalla juottoasemalla sain urheilujuomapullon hienosti, mutta patukat tulivat liian pian sen jälkeen, joten missasin sen sillä kertaa, mutta otin asiasta tietenkin opiksi. Jatkossa sain patukan puolikkaat hyvin matkaan, mutta niitä pinkkejä ällötyksiä en kyennyt kahta enempää syömään, mutta kun ei ehtinyt varmistamaan että saisi varmasti cookie makua, niin nappailin aika usein banskuakin matkaan varmuuden vuoksi. Niinpä kisan jälkeen jokunen pinkkiällötys puolikas meni taskusta roskiin. Uskoakseni join urheilujuomaa pyörän päällä 6 litraa ja sittemin ei kyseistä litkua ole juuri mieli tehnyt.
Kilpailun jälkeen olen ollut varsin hyvä voimainen - portaat eivät ole olleet hankalat, eikä tullut mitään nirhaumiakaan. Poskiontelotulehduksen onnistuin satama-altaasta mukaani kaappaamaan, mutta se nyt on mielestäni aika pientä verrattuna ekaan maratoniin, jonka jälkeen jouduin yöllä heräämään kun halusin kääntää kylkeä - en pystynyt nimittäin kääntämään jalkojani ilman käsiä.
Kun vajaa neljä vuotta sitten rupesin tätä lajia kokeilemaan, niin puolimatka tuntui kovalta haasteelta enkä tuolloin kuvitellutkaan pystyväni täyteen mittaan. Vaan tässä sitä ollaan ihan Ironmanina. Kuulin aikanaan Andy McCoylta ensimmäisenä lausahduksen: sun pitää varoo mitä sä haluut - sä voit jonain päivänä saada sen.
Pyörä data
T2 data
Juoksu data
Finisherpix.com
11.8.2014
Kalmarin 2014 etukäteistaktiikka ja tavoitteet
Ensisijainen tavoite Kalmarissa on päästä maaliin, koska kyseessä on ensimmäinen täysimatka tälle jehulle.
Toissijaiseksi tavoitteeksi asetan 12 tunnin alituksen. Kaikki aikatavoitteet tässä lajissa ovat toki hölmöjä varsinkin ensimmäisellä kerralla, sillä kaikenlaista yllättävää saattaa sattua matkan varrella.
Henkilökohtaisen tyytyväisyystakuun asetan 11 tuntiin ja 30 minuuttiin. Jos sen alle kykenen, niin olen todella tyytyväinen.
Jos kaikki menee unelmasti niin 11:18 alitus on tähtäimessä, sillä eräs harjoituskaveri veti tuollaisen ajan omassa debyytissään vuosi sitten ja jos tuo aika puhkeaa, niin olen onneni kukkuloilla.
Taktiikka puolestaan on lähteä tavoittelemaan yhden tunnin ja 20 minuutin aikaa uinnissa keskittyen rauhallisuuteen ja piiiiiitkääääään liukuun. Pyöräilyssä en aio välittää keskinopeudesta ja olenkin sen jo piilottanut mittarista, kun se siihen Sääksen pikamatkaa varten ilmaantui ja unohtui. Keskityn siihen että syke tippuisi uinnin jälkeen mahdollisimman nopeasti 130een ja pysyisi alle 135n suurimman osan matkaa. Ja noudatan valmentajan ohjetta joka kuului että pyöräilyn pitää tuntua mukavalta, muuten juoksu tuntuu karmealta. Juoksussa tehdään sitten se mitä pystytyään, mutta 5:30 kilometrivauhtia pyrin tavoittelemaan juoma-asemien välillä ja sitten kävelemään juoma-asemat.
Jos nyt joku lukijoista innostuisi väliaikojani seuraamaan, niin tässäpä hiukan haarukkaa:
UINTI 1:20 - 1:30 ( 9:20 - 9:40 Suomen aikaa)
PYÖRÄ 5:30 - 6:00 ( 15:00 - 15:40 )
JUOKSU 3:45 - 4:30 ( 18:45 - 20:05 )
10:45 on absoluuttisen teoreettinen maksimisuoritus meikäläiselle. Silloin täytyy sattua täydellinen peesi uintiin, hitonmoinen myötätuuli pyöräilyyn ja muutenkin ihan pöljä päivä, joten sellaista en todellakaan usko saavuttavani. Koska arvelen pääseväni lähtemään noin kello 7:05 paikallista aikaa, niin maalissa mun pitää Suomen aikaa olla viimeistään, 20:05. Nuo muut aikatavoitteet tarkoittavat maaliintuloaikoja 19:35 ja 19:27.
Yhtenä tavoitteena on olla kisan nopein Löfgren, sillä tällä kertaa olen varmasti kisan nopein Markku, jos vain saavun maaliin. Kotimaisissa kisoissa toi hommeli on ollut päinvastoin.
Mun numero on 1862. Vuonna 1862
- avattiin Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan ja mitä ilmeisemmin myös takaisin
- syntyivät Helene Schjerfbeck ja Santeri Alkio
- kuoli Samuel Colt kihtiin
Twitteriin saataan heittää kommenttia kisapaikalta ja siellähän mä esiinnyn identiteetillä @MatuCaneX
Toissijaiseksi tavoitteeksi asetan 12 tunnin alituksen. Kaikki aikatavoitteet tässä lajissa ovat toki hölmöjä varsinkin ensimmäisellä kerralla, sillä kaikenlaista yllättävää saattaa sattua matkan varrella.
Henkilökohtaisen tyytyväisyystakuun asetan 11 tuntiin ja 30 minuuttiin. Jos sen alle kykenen, niin olen todella tyytyväinen.
Jos kaikki menee unelmasti niin 11:18 alitus on tähtäimessä, sillä eräs harjoituskaveri veti tuollaisen ajan omassa debyytissään vuosi sitten ja jos tuo aika puhkeaa, niin olen onneni kukkuloilla.
Taktiikka puolestaan on lähteä tavoittelemaan yhden tunnin ja 20 minuutin aikaa uinnissa keskittyen rauhallisuuteen ja piiiiiitkääääään liukuun. Pyöräilyssä en aio välittää keskinopeudesta ja olenkin sen jo piilottanut mittarista, kun se siihen Sääksen pikamatkaa varten ilmaantui ja unohtui. Keskityn siihen että syke tippuisi uinnin jälkeen mahdollisimman nopeasti 130een ja pysyisi alle 135n suurimman osan matkaa. Ja noudatan valmentajan ohjetta joka kuului että pyöräilyn pitää tuntua mukavalta, muuten juoksu tuntuu karmealta. Juoksussa tehdään sitten se mitä pystytyään, mutta 5:30 kilometrivauhtia pyrin tavoittelemaan juoma-asemien välillä ja sitten kävelemään juoma-asemat.
Jos nyt joku lukijoista innostuisi väliaikojani seuraamaan, niin tässäpä hiukan haarukkaa:
UINTI 1:20 - 1:30 ( 9:20 - 9:40 Suomen aikaa)
PYÖRÄ 5:30 - 6:00 ( 15:00 - 15:40 )
JUOKSU 3:45 - 4:30 ( 18:45 - 20:05 )
10:45 on absoluuttisen teoreettinen maksimisuoritus meikäläiselle. Silloin täytyy sattua täydellinen peesi uintiin, hitonmoinen myötätuuli pyöräilyyn ja muutenkin ihan pöljä päivä, joten sellaista en todellakaan usko saavuttavani. Koska arvelen pääseväni lähtemään noin kello 7:05 paikallista aikaa, niin maalissa mun pitää Suomen aikaa olla viimeistään, 20:05. Nuo muut aikatavoitteet tarkoittavat maaliintuloaikoja 19:35 ja 19:27.
Yhtenä tavoitteena on olla kisan nopein Löfgren, sillä tällä kertaa olen varmasti kisan nopein Markku, jos vain saavun maaliin. Kotimaisissa kisoissa toi hommeli on ollut päinvastoin.
Mun numero on 1862. Vuonna 1862
- avattiin Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan ja mitä ilmeisemmin myös takaisin
- syntyivät Helene Schjerfbeck ja Santeri Alkio
- kuoli Samuel Colt kihtiin
Twitteriin saataan heittää kommenttia kisapaikalta ja siellähän mä esiinnyn identiteetillä @MatuCaneX
3.8.2014
13 aamua
Kovat treenit on nyt tehty ja 2 viikkoa koitetaan toipua sekä välttyä sairastumasta. Kutakuinkin kaikki on tehty mitä on tehtävissä ollut.
Tänään hurjasteltiin fillarilla ja tein elämäni pisimmän yhtäjaksoisen uinnin, jonka mitta on toistaiseksi 2500 metriä. Sitä pidempiä uintireissuja ei tosiaankaan ole koskaan tullut tehtyä, mutta eiköhän tuokin piakkoin muutu. Fillarilla mentiin sellaista haipakkaa että koskaan ei ole 20 kilsaa siihen vauhtiin taittunut ja yli 50 kilsan matkoilla kovempaa olen mennyt vain kisoissa, kun siellä tulee harvemmin pidettyä taukoa kuten tänään. Vähän tuli vedettyä turhan kovassa seurassa, mutta ei oikein ilennyt jälkeenkään jättäytyä vaikkakin vetovuoroista piti luopua paluumatkalla.
Täytyy nyt lopettaa ihmisten kättely pariksi viikoksi ja muutoinkin vältellä sairastumista. Vitamiinia naamariin ja kuuntelen taas kuinka kunto nousee niin että korvissa kohisee.
Tänään hurjasteltiin fillarilla ja tein elämäni pisimmän yhtäjaksoisen uinnin, jonka mitta on toistaiseksi 2500 metriä. Sitä pidempiä uintireissuja ei tosiaankaan ole koskaan tullut tehtyä, mutta eiköhän tuokin piakkoin muutu. Fillarilla mentiin sellaista haipakkaa että koskaan ei ole 20 kilsaa siihen vauhtiin taittunut ja yli 50 kilsan matkoilla kovempaa olen mennyt vain kisoissa, kun siellä tulee harvemmin pidettyä taukoa kuten tänään. Vähän tuli vedettyä turhan kovassa seurassa, mutta ei oikein ilennyt jälkeenkään jättäytyä vaikkakin vetovuoroista piti luopua paluumatkalla.
Täytyy nyt lopettaa ihmisten kättely pariksi viikoksi ja muutoinkin vältellä sairastumista. Vitamiinia naamariin ja kuuntelen taas kuinka kunto nousee niin että korvissa kohisee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)